Syksyn ensimmäinenMG klubi käynnistyi mittausten ja maistamisten merkeissä, kun vertasimme kalan paistumista kylmällä ja kuumalla pannulla. Eksperimentti näytti häkellyttävää "Kylmä pannu parempi" -tulosta. Laitan lisää tekstiä perjantaina, kunhan saan pari ruuhkanpoikasta purettua. Lokakuun klubi-ilta on sitten Elektroluxilla, jossa on savustusvehkeet. Taidetaan jatkaa kalalla...
Kesä oli varmaankin liian aurinkoinen, sillä Tatu oli ilmeisesti saanut auringonpistoksen ja tosiaankin siirtynyt paistamaan kalansa kylmällä pannulla. Tai siis laittamaan kalan kylmälle pannulle ja siitä sitten lämmittäen. En ymmärrä! Mutta tuo on kyllä hyvä aihe syksyn ensimmäiseen MG klubiin, sillä siitä pääsemme mukavasti pohtimaan, mitä kaikkea kuumalla pannulla tapahtuu ja miten tilanne
Vuoden viimeisen MG klubin tieteellinen kysymys syntyi norjalaisessa oluttuvassa Likilaskuisessa maustekakussani oli tapahtunut sama ilmiö, kun olin lisännyt raaka-aineet väärässä järjestyksessä eli sokeri ja voi – kananmunat – puolukkasurvos – jauhoseos, kun sen olisi pitänyt olla sokeri ja voi – kananmunat – jauhoseos – puolukkasurvos. Sillä seurauksella, että puolukan happo juoksetti (denaturoi) kananmunan
Kampasimpukoiden sijaan joulukuun MG klubissa sukelletaan sinisimpukoiden maailmaan Ismo saattoi olla humalassa, mutta hän oli vakuuttunut siitä, että norjalaiset, oluessa kypsennetyt sinisimpukat olivat paljon mehevämpiä ja pehmeämpiä kuin valkoviinissä marinoidut kohtalotoverinsa. Simpukoiden kohtalotoverit. Oluttuoppisen äärellä sitten pohdimme syvällisiä norjalaisessa kalastajakylässä ja mietimme, mikä viinissä voisi vaikuttaa simpukoiden rakenteeseen. Humalan haihduttua myimme ajatuksemme myös
Suolainen, rasvainen ja mehevä. Siinäpä se on kaikkein makoisimman pekonin resepti kiteytettynä - ainakin MG klubilaisen raadin mielestä marraskuussa 2013. Teoriasta viis. Ensin kylläyritin lähestyä tuotakin jaloa tuotetta teoreettisesti. Kaiken sen jälkeen, kun pekoniin on saatu ruolakylpyjen, riiputuksen ja savustuksen avulla syntymään juuri parahultainen täyteläisyys, makeus, suolaisuus ja savuisuus, on se vielä paistettava
Tutustuin pinnallisesti William Coppettiin etsiessäni tietoa pekonista. Kynämies ja maanviljelijä, köyhien ja sorrettujen puolustaja, korruption ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kritisoija. Mies, joka eli vuosina 1763-1835. Mutta mitä siitä pekonista? No, kirjassaan Cottage economy - jossa on muuten hienoa tekstiä leivästä - hän kirjoittaa pekonista kauniisti jotenkin näin: Pari siivua pekonia vahvistaa kansallista harmoniaa enemmän